Aamu alkoi jo tavaksi muuttuneella krapulalla.
Soitto kuitenkin kulki ja ainakin osa yleisöstä heilutti lettiään hyväksynnän merkiksi. Torture Killerin ja Sotajumalan keikit nähtyämme poistuimme Turun yöelämään. Muistikuvat ovat hatarat ja ehkä hyvä niin.
Melko perus-settiä; haimme vuokra-pakun ja pakkasimme kamat autoon. Matkalla puhuttiin taas niin tyhmiä juttuja ettei niistä viitsi juurikaan mainita. Oltiin aikataulussa perillä ja morjestimme muiden bändien ukkoja.
Soundcheck sujui lupaavasti ja kaikilla oli kivaa. Tässä vaiheessa aloin olla ns. "liekeissä" josta muistin myös mainita kaikille n. 5min välein. "Olen liekeissä!" "Olen tulessa!" yms. Joo-o. Sori.
Inimicalityn aloittaessa Klubi oli jo täyttynyt mukavasti. Ja ukot soitti kelpo keikan, varsinkin vokalisti Heikki luukutti sellaista settiä että oksat pois!
Kaljaa tuli otettua melko varovasti jotta keikka sujuisi jämäkästi. Lavalle päästyämme kolahdin känniin. Asiaa ei auttanut lavalle tuodut n. 8 kaljaa jotka tyhjeni biisien välissä turhan rivakasti.
Soitto kuitenkin kulki ja ainakin osa yleisöstä heilutti lettiään hyväksynnän merkiksi.
Välispiikkimme olivat sarjaa "NOLO". Ville heitti heti alkuun "Moi, me ollaan The Zombi" johon yleisö reagoi vaivaantuneella hiljaisuudella. Myös minun "Seuraavassa kappaleessa piilee yllätys"- lause aiheutti lähinnä myötähäpeää. Tästä lähtien voisi jättää spiikkaamiset supliikkimiehille, me olemme lähinnä tyhmiä ja noloja.
Keikka meni muilta osin hyvin, soitto kulki ja fiilinki oli hyvä.
Kiitos ja anteeksi sille läskin kissan omistajalle jonka luona yövyimme.
Kirjoittanut Ville "Savuava ihmisraunio" Ryöti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti